sunnuntai 5. heinäkuuta 2015

Kohti Paloheinää...

...Tai Pirkkolaa. Kummin vaan. Pistin kisahakemuksen sisään viikko sitten ja ensi lauantaina köpöttelen taas puolimaran. Hellettä ei tarttisi olla ihan niin paljon kuin lähipäivinä, mutta uskon että Suomen suvi ei siinä asiassa petä, ja viikon päästä keli on taas tyypillisempi eli viileämpi. Yli hellerajan menevässä lämpötilassa ei tahdo tottumattoman puhti riittää.



Rupesin mukaan myös paikalliseen, valmentajan vetämään treeniryhmään. Muu porukka on triathlonisteja, minä sinnittelen vielä (ainakin tämän kesän) juoksulla. Treenailen uintia ja fillaria siinä sivussa hyvänä lisukkeena juoksutreeneille.

Ensimmäinen viikko on omaa henkilökohtaista ohjelmaa tehtynä ja mukavalta tuntuu. Itse asiassa treeniä on ollut vähemmän tai ehkä paremminkin se on ollut armollisempaa kuin omat urautuneet itseni kanssa kilpailutreenit. On ollut helpottavaa tehdä se mitä ohjelmassa sanotaan. Että jos siinä seisoo että "erittäin kevyt lenkki" niin se on sitten erittäin kevyt lenkki eikä mitään raastoa :) Ohjelmassa oli monipuolisia treeenejä, joka on myös tervetullutta vaihtelua. Vetoja kentällä, fillari/juoksu-komboa ja niitä rentoja lenkkejä. Neljä harjoitusta mahtui tähän viikkoon ja tunteina se tarkoitti vajaata neljää. Ihan ok järjestettävissä myös lapsiperheen arjen keskellä ja viikolla joka päättyi esikoisen rippijuhliin. Rippijuhlien järjestelyistä puolestaan EN olisi selvinnyt ilman ihania apujoukkoja. Kiitos kaikille järjestelyihin osallistuneille!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti